Aluevaaleilla on väliä

Otsikko kuulostaa perinteiseltä latteudelta vaalien alla. Näin ei kuitenkaan ole. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että hyvinvointialueiden merkitys on valtava. Ajatellaan vaikkapa tätä: Varhan eli Varsinais-Suomen hyvinvointialueen budjetti on 2,3 miljardia euroa. Se on kolme kertaa Turun kaupungin budjettia suurempi. Työntekijöitä on yli 23 000, mikä tarkoittaa, että Varha on Suomen kahdenkymmenen suurimman työnantajan joukossa.   

On vaikea ymmärtää, miksi aluevaalien merkitystä vähätellään. Alueiden verotusoikeuden puuttuminen ei kelpaa syyksi vähätellä niiden merkitystä. Se, miten niitä hallinnoidaan, merkitsee paljon. Alueet eivät toimi itsestään, ja huono politiikka näinä aikoina, jolloin hyvinvointialueiden rooli ei vielä vakiintunut, tekee erityisen pahaa jälkeä.  

Olen täysin samaa mieltä, että politiikkaa eli luottamushenkilöhallintoa on alueiden hallinnossa jopa liikaakin. Syy on se, että hyvinvointialueiden hallintomalli kopioitiin pitkälti kuntalaista. Se oli yksi sotelainsäädännön valuvioista. Mutta sen kanssa on nyt elettävä.  

Alueille on annettava nyt työrauha. Vastustan itse jyrkästi jatkuvaa vatvomista hallintomallien ja alueiden lukumäärien ympärillä. Sellainen pallottelu sopii niille, joilla ei mitään rakentavampaa esitettävänään. Tällainen vatvominen jos mikä vie jo valmiiksi uupuneen henkilöstön jaksamisen äärirajoille.   

Himmelipuheet on syytä myös lopettaa. Hyvinvointialueiden kohtuullisen raskas poliittinen päätöksentekojärjestelmä on kuitenkin ollut iso askel parempaan kuntien, vapaaehtoisten kuntayhtymien, sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien ym. sekamelskasta. Hallinto on virtaviivaistunut paljon. Samaten on syytä lopettaa kriisipuheet. Kriisiä ei ole muuta kuin mielikuvien tasolla. Kaikki palveluiden saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat ratkaistavissa.  

Jos kriisistä halutaan puhua, liittyy se henkilöstöön. Isoin uhka on henkilöstön jaksaminen. Tämä uhkaa laajemmin koko julkista sektoria, hyvinvointialueiden henkilöstön ollessa tietysti yksi iso ja merkittävä osa kokonaisuutta. Henkilöstön jaksaminen alkaa olla kriittinen tekijä niin kouluissa, poliisissa ja pelastustoimessa, oikeuslaitoksessa kuin sotessa. Joka puolelta tulee kriittisiä ja huolestuneita signaaleja uupumisesta, jonka taustalla ei ole pelkästään säästötalkoot vaan pikemmin jatkuvat organisaatiouudistukset ja sumea näkymä tulevaisuuteen. Se syö niin miestä kuin naista, kun oma työ on jatkuvan poliittisen pallottelun ja kyseenalaistamisen kohde.  

Siksi työrauha hyvinvointialueille on nyt kriittisen tärkeää. Paineet ovat jo riittävän kovat muutoinkin johtuen valtion asettamista budjettiraameista ja alijäämän kattamisvelvoitteesta.   

Vaaleilla valittavat päättäjät vaikuttavat siihen, minkälaiseksi henkilöstöhallinto muodostuu seuraavalla vaalikaudella. Se säteilee yli kahdenkymmenen tuhannen ihmisen työhön ja sitä kautta heidän motivaatioonsa tehdä työtä, joka useimmille on myös kutsumus.  

Siksi vaaleilla on väliä.